Tarinoita etapeilta

Se on taas ajettu, itse asiassa kuudetta kertaa, nyt kun oikeen laskeskelin. Matkaan tarttui paitsi maitohappoa, jumeja, suklaata ja likaisia ajovaatteita, myös muutamia muita havaintoja. Tässä niistä joitakin.

1) Tidaholmin turistbyrå välittää huoneita, joiden majoitusdiiliin ei lainkaan kuulu siivoaminen. Mikään muu ei selitä niin täysiä roskiksia ja sitä sannan määrää lattialla (paitsi siis sadekelin etappi), jota siivoojatkin joukolla jälkikäteen kävivät taivastelemaan.

2) Sain reilusti vähemään takkiin kisan kärjeltä kuin viime vuonna. Saavutus sekin. Hiven lisää tehoa, ja eroa olisi ollut vielä merkittävästi vähemmän. Nytpä sitä ainakin tietää, mitä tekee ensi talvena.

3) Lääkitys (=hengitys) alkaa toimia pisteessä x. Pisteessä x+1 tilanne voi olla jo aivan toinen, koska esim. vesisade (joka on hyväksi asialle pölyjen kannalta) tekee ilmasta liian paksua hengittää. tjsp.

4a) Ympyrä sulkeutuu-tunne. Sen aiheuttaa Tourin katsominen, kun Thomas "Gotland" Lövkvist ajaa tempoa, jota Vacchi (vai kuka se nyt oli) ja muut kommentaattorit tietysti hehkuttavat ihan kympillä. Ei siinä muuten mitään, mutta ensimmäistä kertaa ikinä olen noteerannut kaverin, silloin kun se osallistui U6:een joskus back in the days. Tuntui hassulta Hjossa.

4b) Ruotsalaisilla pyöräilijöillä on kotikaupunkinsa nimi lempinimenä. Lövkvist ei ole ensimmäinen. Porvoon ajojen ensimmäistä ruotsalaista osallistujaa 1930-luvulla kutsuttiin Enskede-Johanssoniksi, se kun oli sieltä kotoisin. Hämmentävää, ehkä.

5) Vättern on _iso_ järvi. Sen tajusi vasta viikon puolivälissä, jolloin näki koko järven pilvettömänä (ensi kertaa, myös viime vuosi mukaanlukien). Sunnuntaiaamun uintiretki paljasti saman - vesi oli pirun kylmää.

Muitakin havaintoja oli, palataan niihin ehkä tuonnempana. Nyt vaan ollaan herneet nenässä siitä, ettei Suomessa oikein ole fiksuja kisoja seuraavaan kuukauteen ja mietitään, mitä sitä sitten tekis. No ainakin voi mennä perjantaina purjehtimaan, jee:).