Spläsh - tip, tip, tip

Mätätöhkän ääni tuossa, hei. Eilen vietin aamun TYKS:issä Peten kanssa. Sitsi-iltana miekkoselle iskenyt kuume (joka leikkasi myös mun kemutusiltani lyhyeen, vaikka en pöydälle joutunutkaan), johtui haavassa kytevästä bakteerimössöstä. - Täysin tieteellinen termi, toim. huom. Eilen se mössö sitten päätti lähteä aamusella liikenteeseen ja siksi haava avattiin uudestaan. Nyt siellä on villiä hyttysverkolta näyttävää kangasta (?), joka estää haavaa umpeutumasta, jotta mätä pääsee ulos. Nice, huh? Ja joka päivä pitää kuulemma käydä terkkarilla vaihdattamassa tuo ihana kääre. Parastahan tässä kaikessa on se, että samalla Petelle napsahti kuukausi lisää saikkua ja matkustuskielto. Ei siis mitään kivaa yhteistä lomaa Barcelonassa. Hitot semmoisesta. Ei ota edes kupoliin. Ja päivän tilastotieto: ilmeisesti noin kolmasosalla umpparipotilaista, joiden umpilisäke on tulehtunut, haava alkaa mätiä. Siistiä. Ja patologin mukaan tuokin sitten lopulta oli tulehtunut.

Nyt on kuviot siis jälleen mukavasti auki. Ja sekös tuo ihanaa varmuutta kaikkeen, voi nam. Mutta keittiön lattiasta tuli silti ihan hieno, vaikkei kaikki lopulta sitä mieltä olleetkaan. Pölyä on joka tapauksessa kaikkialla. Laminaatistakin sitä irtoaa kivasti. Ja sitten vinkki: 10A sulake ei kestä käsisirkkelin käyttöä, testattiin kahteen kertaan keskiviikkona. Ja Valintatalo ei pidä tarpeellisena niiden pitämistä valikoimassa, siis sulakkeiden, ei käsisirkkelien.

Sitsitsit ja nuha

Illalla on sitsit Kleion kanssa. Siis Kleiolaisille Kritiikki-sitsit ja Kritiikkiläisille Kleio-sitsit (paitsi että silloin kun minä olin nuori :) ne oli Garden-sitsit kaikille). I alla fall ska vi festa på ÅA:s sida av Henrikinkatu. Va kul! Siis Kleion biiseillä ja ukaaseilla, tulee jännää. En ole treenannut mitään biisejä, jos vaikka joudun pöydälle. Ehkä siis vanha tuttu "Minä suojelen sinua kaikelta" tai joku biisi pikkumustasta.

Muuten ei kovin kummaa kuulu. Paitsi se, että on olevinaan ihan outoa, kun on aika vähän tekemistä. Pelkään, että se kostautuu ensi viikolla täytenä häsäämisenä ennen lähtöä. Ei tahdo! Ja sekin vähän ottaa kupoliin, että leposyke ja ortostaattinen syke on edelleen koholla, siten siis myös sykkeet taivaassa lenkillä ja kanttu vei lenkin jälkeen ihan liian paljon. Flunssaa ei ole enää sen kummemmin, nenä nyt on vähän tukossa. Ei siis järin kipeä olo, mutta kroppa on eri mieltä. Ja ilma on mitä hienoin, eikä pääse kunnolla jauhamaan, joten sekin tökkii. Mutta levitin mä äsken silti tasoitetta keittiön seiniin, vaikka Pete ei oikein luottanut mun kykyihin. Ihan itse sekoitinkin koko mömmön. Jee. Puuttuuhan tuolta keittiöstä edelleen vähän vaikka mitä, mutta esim. noita sokkeleita en kyllä rupea itekseni sahaamaan tahi muuta sellaista, vaikka se sähyri olikin ihan kiva tuttavuus. Mutta ehkä se laminaatti saadaan tällä viikolla lopulta sinne. Sitten puuttuisi enää olohuone, ja sekös olisi kivaa. Ans kattoo kui käy.

Nips naps, klik klik ja viuhkis

Yllä oleva viittaa siihen, miten suunnitelmat muuttuvat. Nips naps leikeltiin Petri-poikaa eilen ja tänään sain sen jo kotiin kärisemään ja pötköttämään. Sekavia se horisee, mutta se nyt ei olennaisesti poikkea normaalitilanteesta;). Tiesittekö muuten, että usein umpisuolta kun leikellään, käykin ilmi ettei umpilisäke olekaan tulehtunut, mutta leikkaus tehdään silti. Näin siis nytkin, mystistä, sanoisin.

Loput äänet viittaavat lentolipun uudelleenvaraamiseen netissä ja jo sohvalle pinottujen matkavaatteiden sysäämistä muualle potilaan tieltä. Äh tämmöistä säätöä, mutta päätin nyt kumminkin lähteä vasta Peten kanssa samaan aikaan reissuun, eli lokakuun ekana sunnuntaina. On se kivaa, että hankin Visan, niin voi kätevästi syytää netitse rahaa uudelleenbuukkaamiseen. Ja jos vaikka sitten jänskättäis vähän vähemmän kans. Raks poks eix juu?

Ei voi olla

Juuri, kun sitä luulee, että tilanne on ok, niin eipä olekaan. Ja siksi mun pitää mennä hakemaan auto pois Sirkkalan kasarmin vierestä. Pete ei voi, koska menee kohta umpisuolileikkaukseen! Voi taivas. Lähde tässä nyt sitten reissuun.

Keskiviikko it is

Vaihdoin lennot. ClickAir (kokemuksia, anyone?) suhaa mut silloin vasta kohti muita maita. Ottivat vain 30e muutoskuluja ja pyöräkin pääsee mukaan. Aika kivutonta, onneksi. Muuten olo onkin kyllin kivulias. Lisää nappeja naamaan, siis. Ei vaan, ilahduttavan nopeatehoista antibioottia sain lääkäritädiltä eilen. Ja palvelu oli kiitettävän nopeaa, yhteensä noin 10 minuutin odotuksella sekä terkkarille että lääkärin pakeille. Aplodit siitä. Onneksi olo ei enää ole yhtä höntti kuin eilen. Mutta tuntuu silti kummalta, kun en lähtenytkään tänään.

Näin ei ehkä voi käydä

Voi taivas. Miten sitä tuntuu joskus siltä, että oma kroppa on ihan tyhmä? Miksi pitää tulla kipeäksi juuri, kun pitäisi lähteä reissuun? Argh! Näin ei voi matkustaa, eikä antibioottikuuri nyt parissa tunnissa vielä auta. Ja niin kuin sitä olevinaan tuntee oman kehonsa metkuista jotain.

Ei auta ei. Se on kai siirrettävä lento tuonnemmaksi. Voi sviddu. Ja niin kuin sitä ei olisi jo tarpeeksi stressannut. Eikä kipeänä voi edes tehdä mitään järkevää. Sob sob. Tyhmä olo, ei olisi ehkä taaskaan pitänyt sanoa kenellekään etukäteen tuon taivaallista, niin ei tarvitsisi nyt selitellä. Ja jos lähden vasta myöhemmin, menee suunnitelmat uusiksi. Onneksi on edes matkavakuutus. Nyt vaan ois pakko saada YTHS:ltä lääkärintodistus.

Syrjähyppy ja eläkevakuutus

Kuvassa TYYn poikien joukkue maalipaikalla joessa kännykällä kuvattuna.

Ei, se ei ole sitä, mitä luulette. Ei ole. Se on hyppy pyörän päältä vesille. Eilen katkaisin kaksi kuukautta jatkuneen PK-kauden ja osallistuin Aurasoutuihin. TYYn naisten ja miesten joukkueet voittivat kummatkin oman kisansa ÅA:n ja Kauppakorkean joukkueita vastaan Aurajoessa. Ou jea. Mutta se vähän hämmästytti, ettei kisa ollut järin tiukka, eikä missään vaiheessa tarvinnut laittaa kaikkea likoon. Maksimisykkeeksikään en saanut kuin 176 kahden kilometrin kilpailussa. Aikaa meni kuulemma tasan 8 minuuttia. Mutta oli silti kivaa hyppelöidä mitali kaulassa, kun oma kausi jäi niin saakelin lyhyeksi. Ei se Tidaholmin tempo siis ollutkaan kauden vika kisa silloin heinäkuussa:). Syrjähyppy tapahtui siis perämiehelliseen kahdeksikkoon. Toki sitä on pitänyt etukäteenkin käydä tapailemassa, mutta ei se ihan ruusuista ole joka kerta ollut. Herkät kätöseni ovat menettäneet nahkaa ja saaneet rakkoja, mutta se kuuluu asiaan ja on aloittelijan mokia, näin olen antanut itselleni kertoa.

Ja eläkevakuutuksesta: olin edellispäivänä pankissa tekemässä talletusta, jolloin minulta tiedusteltiin, opiskelenko vielä vai olenko jo töissä (itsestään selvät vaihtoehdot?). Kun vastasin opiskelevani, virkailija tyytyi toteamaan, että olisi muuten suositellut eläkevakuutusta, joka pitää aloittaa nuorena. Siis 24veenä? Tosin sittemmin kuulin kolmekymppisestä, joka on jo ehtinyt lopettaakin yhden eläkesäästötilin ja yhdestä kaksseiskasta, jolle ei enää lähetetä noita mainoksia, koska ei ole suostunut ottamaan moista aiemmin. Lienen siis nyt kohderyhmässä.

Olen myös pohtinut tiiviisti sitä, miten ihmiset ehkä ovat sitä tyyppiä, jotka lähtevät vaihtoon tai muuten ulkomaille, tai sitten sitä tyyppiä, jotka eivät lähde. Mutta voiko sitä muuttua tyypistä toiseen? Ja jos, niin mistä sen tietää?

Uutta auringon alla

Aika jännää. Sellaista on blogin aloittaminen. Mutta vähemmän jännää kuin Barcelonaan lähteminen, joka sekin muotoutuu ehkä vähemmän järkyttävän jännäksi siinä vaiheessa, kun tajuan, ettei aika lopu siihen päivään kun lähden. Jos pystyn luomaan suunnitelmia seuraaville päiville, homma hahmottuu eri tavalla ja konkreettisemmin. Saa nähdä, miten onnistuu, mutta tavoitteena on selvitä ensin ekasta kolmesta päivästä. Se on kriittinen piste.

Ja lopulta se on vaan kolme viikkoa yksin ensin. Tai siis toivon toki ettei kokonaan yksin. Huh, todella. Mitä jos kukaan ei halua leikkiä mun kanssa? Toisaalta hoksasin tuossa Kritiikin kastajaisissa, että oonhan sielläkin tutustunut moneen uuteen tyyppiin, ei sen niin vaikeaa pitäisi olla. Mutta niistä katalaaninkursseista sain tänään vähän lisäselvyyttä, espanjasta en sitten sitäkään vähää. Pues, mañana, quizas?

Ja nyt viimein ne pyykit kuivumaan.