maanantai 26. toukokuuta 2008

Liikettä ruotoon

Sylissäni on Porvoon Akilleksen leikekirja vuosilta 1929-47. Potentiaaliset kirjoitusvirheet johtuvat siis siitä.

Olin tänään taas kiropraktikolla (mitä lääkärit kavahtanevat, mutta kumminkin). Kolmas käyntikerta oli jälleen edellisiä lyhyempi ja nyt odottelen, iskeekö iskias uudelleen, vain pystynkö istumaan huomennakin. Selkä kuulemma joka tapauksessa on paremmalla tolalla kuin viikko sitten ja kipuoireet ovat toissijaisia (sattuu se silti, vaikka olisi miten toissijaista). Olennaista on kuitenkin se, ettei enää tarvitse häiritä keuhkokapasiteettia tulehduskipulääkkeillä ja istuminen onnistuu edes joten kuten. Jospa tämä härdelli vaikka oikeasti lopulta rauhoittuisi.

Urheiluhierontaan tottuneena kiropraktikon käsittely tuntuu kovin köykäiseltä, koska siinä ei tietenkään murjota kokonaisia lihaksia, vaan kyse on täsmävoimankäytöstä yksittäisiin niveliin ja nikamiin. Kuntouttavia harjoituksia tehdessäni joudun taas tarkastelemaan omia äijäilyajatusmallejani (joo, en haluaisi tunnustaa aina moisten olemassaoloa, mutta niin se vain on) ja tunnustamaan myös pienten yksityiskohtien hitaan hiomisen hienouden ja olennaisuuden. Eli mars rappuja takaperin alas, jotta nikamat saavat hidasta sivuttaisliikettä. Onneksi on myös jumppapallo, jonka päältä voi lunkisti katsella Giroa - voi juma, muuten miten paljon jännempää se on nyt ja miten julmetun hienoa katsoa Jussin menoa. Allez, allez!

Oma kisakunto sunnuntaita silmälläpitäen on vielä mysteeri, mutta eilisten vetojen perusteella hengitysbalanssi on ehkä vielä löydettävissä. Enää siis pitää löytää keino niiden hapettomuuden takia jo kertyneiden jumien poissaamiseksi. On se vaan jännää, että kymmenen vuoden astmapainin jälkeen tulee vielä näin uusia tilanteita. Positiivisesta ongelmasta on toki kyse, koska aiemmin jumi on kestänyt kerran iskettyään sitten koko kesän tai ainakin sinne heinäkauden loppuun asti. Nyt siis pidetään sormet kyynärpäitä myöten ristissä, että tämä heinäsesonki olisi leppeä ja että oikea lääkekombo löytyisi. Sain muuten ADT:ltä viimein uuden erityislupapäätöksen, tällä kertaa viideksi vuodeksi. Lienevät hoksanneet, että työekonomia rokkaa eikä kahden vuoden lappuja kannata jakaa.

Nyt siis Porvoon julkaisu pakettiin ja pääsykoekirjat nenän alle. Onneksi viikonloppuna näki kavereita pitkästä aikaa, se tekee nannaa ja ajatukset pääsevät kiertämästä samaa kehää. Ja laskin, että taustapisteiden kanssa pääsykokeesta riittäisi puolet kokonaispisteistä. Ans kattoo kui käy ja tuleeko toista kandia.

sunnuntai 18. toukokuuta 2008

Viides ja viides

Tuo sijoitus tuntuu olevan kevään sana. Sipoossa viides sija oli vallan ok, Tylkkärin kevätjuhlien sukkahousu-tennispallo-tulitikkuaski-kisailussa loistelias suorituksemme toi saman sijan, vaikka homman idea oli kyllä sen ratkiriemukkuudessa (voiko tuon oikeasti taivuttaa noin?). Viides tila toi kuitenkin pääsyn palkintopöydälle (arvostelukappaleita, joo) ja Uniklubin cd:n lähinnä siksi, että se oli ainut grupetto, josta olin edes joskus kuullut jotain.

Tänään viides sija pätkähti selvästi epämielyttävämmin jälleen osakseni Tampereella mukavan keväisessä +3C lämpötilassa poljetussa minikorttelissa. Mini siksi, että matkana oli 13 km, vaikka kilpa ajoi 40 km ja elite 75 km tms. Kaverini sanoin: kuka näistä päättää? No tiedänhän minä, mutta kärisen silti. Matkaa ei tosin tarvittu enempää, koska selvää oli, ettei koivillani vajaalämpöisen verryttelyn päätteeksi tehty yhtään mitään, ei ainkaan lähtöviivalla seisoskelun jälkeen, eikä varsinkaan sillä "paukusta hatkaan"-tempolla, millä kisa ymmärrettävästi käynnistyi. Homma ei toiminut ja odotellessani varvausta ajelin vähän mutkia suoriksi, mutta mitäpä tuosta. Revanssin paikka on jo kahden viikon päästä Tampereen SM-kortteleissa, joita etenkin tapahtumana mielenkiinnolla odotan:). Ehkä sitä taakia saa silloin edes vähän paremmin ulos reidestä.

Seuraa päivän opetus/ opetukset:
a) Laske, jumaliste, ihan liikaa aikaa kisapaikalle matkustamiseen, jos olet liikkeellä hivenen vatipäällä lössillä, koska joku kumminkin haluaa kahville/ eksyy/ säätää niin pirusti tms. jotta ehdit verrytellä _tarpeeksi_.
b) Älä jätä pyyhettä autoon, jos menet suihkuun. Pesukinnas on myös hyvä ottaa mukaan, jos mielit saada linimentit jaloista, pelkkä Fairy ei pelasta tilannetta vaikka aika taika-aine onkin.
c) Liitä vakiovarusteisiin Suomen kesässä ainakin yksi lämpökerrasto ja lämpösukat sekä pipo + paksut hanskat.
d) Ole selvillä siitä, montako opintotukikuukautta sinulla on jäljellä, sen näkee verkkopankkitunnuksilla KELAn sivuilta. Sieltä voi löytyä jänniä (ei-niin-miellyttäviä) ylläreitä.

tiistai 6. toukokuuta 2008

Sen vapun jälkeen, kun TYYn saunaa poltettiin

Hei taas. Luvattoman kauan on kulunut viimeisestä postauksestani ja ties mitä on ehtinyt tapahtua.

Ensin olivat suuret ja mahtavat 50-vuotisjuhlat, jotka sujuivat ennakkoarvioiden mukaan eli mahtavasti. Etkot, cocktailit, iltajuhla, jatkot, jatkojen jatkot, sillis, silliksen jatkot ja noin 30 h. Siinä se noin pähkinänkuoressa. Tunnin toimistounilla pärjäsi hämmästyttävän pitkään, mutta ei ihme, että leposykkeet olivat koholla:) Erään kritskun sykkeet kun hakkasivat vajaassa sadassa, vaikka normaalisti leposyke huitelee kuulemma 54:ssä. Sitä se kalja ja valvominen teettävät;). Tilastointia oli hyvä jatkaa myös vappuna ja vielä kovempiin lukemiin yllettiin silloin.

Joka tapauksessa juhlat olivat erinoimaisen mainiot, paljon ihania ihmisiä ja maailmojasyleilevää tunnetta, sekä silliksellä kesän -68 tunnelmat ja hassuja valokuvia koko hommasta. Sunnuntaina kortteliajoissa väsy painoi iltapäivällä, eikä juttua irronnut 4000 merkin edestä, ei etenkään siinä TS:n avokonttorissa ja Hannu Jortikkaa kuunnellen.

50-vuotishässäkän loputtua lenkillekin ehti vielä paremmin ja aika hyviä treenejä on takana jo ainakin joitain (ei kai niitä ikinä ole tarpeeksi?). Vielä kun skippasin Tulva-ajot, niitä tuli lisää ja Sipooseen olikin jo sitten aika hinku, ei edes jännittänyt kauden ekoille kisoille tyypilliseen tapaan ihan sikana. Miehetkin ajoivat nätisti ja henkeä piisasi, jalkaakin varsin mukavasti. Yllätin siis itseni ja asiantuntijat sijoittumalla viidenneksi.

Ennen Sipoota oli tietysti myös Wappu, joka alkoi hiukan viime vuosia aiemmin, ja ehdittiin käydä parilla booleillakin. Ajokamoissa boolikansasta saa jänniä reaktioita irti, mutta viitta päällä on mukavampaa. Sirkkalaan ei enää ehditty ennen grillin sammutusta, joten Kepu ja Opex ja tiesketkä isännöivät alkupäivää. Porthanilla oli kuulemma 70 viittaheppua, joka taitaa olla ennätys ainakin viime vuosilta. Ei ihme, sillä keli oli mahtava. Etukäteen ajattelin, että tunnelma on haikea, koska muutama tuttu oli samana päivänä saanut kouraansa maisterinpaperit ja pari jo muuttanut pois kaupungista. Tavallaan se tuntuikin yhden aikakauden lopulta, mutta onneksi ei tarvinnut sentään vetistellä. Ehkä koko asian tajuaa vasta myöhemmin.

Oli joka tapauksessa hienoa marssia taas torin halki Taikkarinmäelle ja hauskaa kerätä ihmettyneitä katseita:). Ilta jatkui yksissä ja toisissa bileissä ja päättyi punalaulujen kuunteluun toimistolla. Samoja biisejä oli tarjolla vappupäivänä piknikin ja TYYn saunan jälkeen Proffassa. UB:n tuotanto menisi kyllä, mutta nuo ei, ei mahda mitään. Sauna siis tosiaan kärvähti, osa vastuksista tosin oli rikki jo alkujaan. Ainakin yksi niistä sitten suli poikki ja teki muita kujeita. Toivottavasti saunavastaava saa tilanteen korjattua;), tällä viikolla kun olisi taas muutama illanvietto samassa paikassa kun 50-vuotistoimikuntia kiitetään ja Tylkkäri lähtee kesälomille. Me historiikintekijät kiitimme itseämme ja mökkeilimme jo, otin tosin reissusta light-version ennen Sipoota. Mukavaa oli joka tapauksessa ja ruoka se vasta hyvää olikin. Kiitokset isännille.

Nyt pitää kovaa vauhtia alkaa hiomaan taas yhtä julkaisua, tai itse asiassa kahta. Porvoon ajoista otan enemmän paineita kuin Carnivalista, mutta molemmat pitää saada johonkin kuosiin jo pian. Pienen flunssan jos vielä saisi katomaan, niin homma toimisi oikein hyvin.