torstai 14. elokuuta 2008

Ja niin siinä sitten kävi

Blogger alkoi nyppiä juuri nyt niin pahasti, että seurasin kaverini esimerkkiä, ja muuti Wordpress.comiin. Jatkossa tekstini siis päivittyvät osoitteeseen http://minnauu.wordpress.com/. Benjihypystä saa silti äänestää :) ja ehkä keksin joskus tälle blogille jotain muuta käyttöä. Nyt opettelen kuitenkin toimimaan uusien asetusten kanssa uudessa osoitteessa.

Nos vemos, ci vediamo, vi ses ja silleen. Tajusin juuri, että olen blogannut melkein vuoden. Uusiin kujeisiin siis. Benjihyppyä voi silti yhä äänestää ;).

Voi pyhä lehmä

Joko minä olen täysi daiju, tai sitten on Blogger. Yritän saada systeemin tajuamaan, että olen hankkinut myös gmail.com-osoitteen, ja voisin sen avulla kirjautua sisään. Lisäsin toisen tilin toiseksi käyttäjäksi, ja eipä sekään pelitä. Ei riitä hermot lukemaan jokaista ohjetta, kai jostain löytyisi infoa siitä, mitä pitää tehdä.

Mutta nyt tulee uintia, lallallaa. Koska soutua ei tänään myrskyn vuoksi tullut, pitää tyytyä kouluratsastukseen ja muuhun kaikkeen. Toistaiseksi on seurattu pyöräilyä (duh?), uimahyppyjä, ammuntoja, koripalloa, tennistä, sulkista, painia, nyrkkeilyä, judoa, jousiammuntaa, lentistä, käsipalloa, painonnostoa ja voimistelua. Osaa vasemmalla silmällä ja aika vähän anivarhain aamulla (mikä muuten on täysin suhteellinen käsite), mutta kumminkin. Takamus on koetuksella, mutta fiilis korkealla.

Hehkutinko jo, että tuolla suosikkilistassa majaileva Emma Johansson otti naisten maantiepyöräilyssä olympiahopeaa? Villiä. Ja Gustav Larsson vei tempossa hopeaa. Suora päätelmä tästä tietenkin on se, että Ruotsi on pyöräilyn suurmaa :). On hassua ajatella, että samaa porukkaa, jonka kanssa on ollut esim. viime vuonna viivalla, on nyt Suuria Olympiaurheilijoita - ok, hivenen dramatisoitua, mutta kumminkin.

Viikonloppuna on pitkästä aikaa kisat, paritempoa lähdetään lykkimään SM-jännitys mahanpohjassa. Ans kattoo, kui käy.

torstai 7. elokuuta 2008

Miten luonnehtisit vartaloasi?

Koska lenkistä ei tullut paljon mitään ja lapan antibioottia kitaan, on ainakin olevinaan aikaa lukea kaikkea jännääpännää netissä. Sen vuoksi voi jälleen siteerata Hesaria, vaikka vielä jokin aika sitten itse inhosin sitä, että ihmiset joka välissä siihen viittaavat.

Siispä: kuukausiliitteessä on Sielu & ruumis - palsta, jossa "ihminen puhuu ruumiistaan". Elokuussa vuorossa on oopperalaulaja Laura Pyrrö. Jutussa hän kertoo vartaloonsa liittyvistä komplekseista ym. Ei siinä mitään, niitähän on kaikilla. Hän kuitenkin mainitsee pitävänsä käsivarsistaan, koska ne ovat "tyttömäiset" vastakohtana sille, että teininä ne olivat kuulemma liian pitkät ja laihat.

Mietin, voisinko itse kuvailla jotain osaani kehosta tyttömäiseksi liittäen siihen positiivisen mielleyhtymän. Luulen, etten voisi. Tyttömäisyyden ensimmäinen konnotaatio tässä yhteydessä tuntuu kieroutuneessa mielessäni liittyvän enemmän tai vähemmän jotain "you throw like a girl"-tyyppiseen ajatukseen liittyvää. Ehkä sairasta muskelien ja ehkäpä maskuliinisuuden tahi muuten vaan urheilullisuuden ihannointia. Tai ehkä tyttömäisyyteen liittyy muita ajatuksia, joita en vaan osaa tällä tavalla liittää fyysisiin ominaisuuksiin.

Pinkkiä ja hilettä? Hihitystä ja suklaan syömistä? Risti-istunta ja lettejä? Hmm. Kaikki on kai kiinni jälleen tulkinnasta ja assosiaatioista. Silti väitän, että tämän kevään Tanssii tähtien kanssa-kisan parhaat sääret olivat aivan absoluuttisesti Tuuli Matinsalolla, eikä Maria Lundilla, vaikka enemmistö siihen johonkin gallupiin vastanneesta kansasta (ei voi muistaa oliko se Maikkarin vai Iltiksen vai kenen - mulla ei silti tästä päätellen ole elämää) olikin eri mieltä. Kamoon, Tuulilla oli paljon treenatummat ja timmit koivet. Niillä myös tekee paljon enemmän, kuin pelkästään laihoilla ja muodottomilla tikuilla (sori, Maria). Utilitaristi? Vinksahtanut kauneuskäsitys? Ja kenellä?

P.S. Miksi Blogger on niin hankala fonttien kanssa? Ja miksei kukaan äänestä ;)?


tiistai 5. elokuuta 2008

Elämää endorfiiniaddiktina

On se vaan hienoa, kun kevyt kesäflunssa saa ihmisen lähes hermoraunioksi. Ei riitä, että viime viikon helteet piti viettää parannellessa, eikä uimaan päässyt tai jätskiä oikein voinut lappaa napaan. Onhan se Finrexin tietty ihan mukava kesäjuoma, mutta kumminkin. Onneksi oli Sinkkuelämää-leffa ja DBTL.

Parasta koko hommassa on kuitenkin se, että täyteen tuli seitsemäs päivä täyslepoa, ja nyt on kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että huomenna pääsisi ulos. Menin nimittäin lähes koko päivän pitkin seiniä, sitä se endorfiinittomuus teettää. Vaikka _kaikki_ oli noin alkuun huonosti, (mistä sain myös kotona noottia) onnistuin edistämään osaltani "jalkalistat paikalle 2008" - projektia. Lisäksi pesin kaikki huushollin matot ajattelematta juuri hetkeäkään, mihin ne saa kuivumaan. Tämä valottanee epätoivoani :). Ennuste seuraavan lenkin jälkeen on siis endorfiinikikseissä hyristelyä, mikä sekin on jännää puuhaa. Sitä ennen eroon tästä yskänjämästä ja puhelintyttöäänestä, please.