sunnuntai 20. tammikuuta 2008

Melko voittajafiilis

Ensinnäkin: luin tänään oikeasti yhden graduun liittyvän artikkelin. Kokonaan. Wuhuu! Ja tein siitä muistiinpanot, no copypastella, mutta kuitenkin.

Toiseksi: vätväämisen päätteeksi lähdin räntäsateen tauottua - voi taivas tätä keliä - pimeään juoksemaan ja tein lopulta hyvän treenin Kuuvuoren rapuissa, ylös asti juosten. Noita settejä olisi ehkä mennyt enemmänkin, mutta tein sinne sekaan Aavo Pikkuus - tyylisiä VK-harjoitteita (vauhtikestävyys-). Ensin jännehyppyjä ja suoraan sen jälkeen 20-30 m spurtti täysillä. (Tai mistä minä tiedän, en ottanut metrimitaa mukaan;)). Ja mun kimmoisuusominaisuuksilla ne jännehypyt on tappoa, aina. Ainakin jalkojeni hermotuksen mielestä. Varmasti huomaa huomenna jotain tehneensä. Vielä yksi havainto lisää: kun pistin täysillä hanaa siihen rappujen jälkeiseen ylämäkeen, henki alkoi vinkua hiukan, mutta keskittymällä uloshengitystekniikkaan sain korjattua tilanteen. Ja se iloinen juttu: vinkuhetkellä syke oli yli 190. Ei siis mitään 165 tai muuta. Plussaa, hykerryttävän mukavaa. Tämän ansiosta voinen siis uittaa koipiani yhä enenevässä määrin maitohapon suossa. Take that you puskurointimekanismi.

Musiikki jeesaa nykyisin jopa tuollaisissa keskittymistä vaativissa harjoitteissa. Ennen se on vaan häirinnyt, mutta ehkä juju on siinä, että keskitynkin musiikkiin ja sen rytmiin enkä siihen, paljonko keskivartalostani roikkuvat raajat yhtäkkiä painavatkaan. Pitää vaan olla oikeanlaisia kipaleita mukana. Bueno, i alla fall. Ja kun mättää ämppärisoittimen piukkaan randomissa eri artistien biisejä, on hyvä pore melkein taattu. Kun vielä jostain saisi tollasen Rocky Balboa - minä vastaan luonnonvoimat- tyylisen treenin kruunuksi sen Rockyn tunnusbiisin jostain. Anyone?

Tuon päälle vielä sauna ja itseleivottua piirakka/pannupizzaa. Tjsp. Eiköhän tästä vielä hyvä tule. Pikku hiljaa.

keskiviikko 16. tammikuuta 2008

Ees ja taas

Iltaa,

Jokunen tovi on vierähtänyt edellisestä merkinnästä. Sen jälkeen olen ollut Suomessa, Espanjassa, Suomessa, Turussa, Tampereella, Lahdessa ja kai vähän jossain muuallakin. Etelän maa imi takin tyhjäksi, joten on tarvinnut puhaltaa vähän. Pikku hiljaa riittänee jo.

Graduaihe vaihtui edellisellä reissulla, mutta tematiikka on edelleen sama. Eteneminen myös, eli hidasta. Laminaatti on jo onneksi lattiassa, listat puolestaan eivät ole paikalleen vielä päätyneet. Matkaa on siis siihen täydelliseen, tehokkaaseen ja Ihanaan Elämään vielä:). Mutta päätin olla välittämättä, ja se auttoi. Nyt pienemmin askelin. Ja tänään vielä foxtrottiakin (kirjoitetaanko sitä edes noin?).

Edellispäivänä oli SE päivä, jolloin 6 kk PK-kausi loppui virallisesti. Puoli vuotta Tidaholmin temposta siis. Eihän joka päivä voi peesissäkään pysyä alle anakynnyksen, mutta tavoitteelista VK/MK-treeniä noin luvan ja ajatuksen kanssa tein pitkästää aikaa viime viikolla tunnustellakseni tilannetta. Ja eilen se jo sujui vähän paremmin. Ja eiku sitten sitä tempoa vaan hieromaan paremmaksi, miksei muitakin ominaisuuksia toki.

Pikku hiljaa yritän myös katsoa noita G-kirjoja yhä enemmän sillä silmällä. Ehkä niitä siis pitäisi myös lukea jossain vaiheessa. Tällä hetkellä ajatus siitä ei ahdista enää merkittävästi, joten eiköhän siitä jotain tule. Joskus ihmettelin ihmisiä, joilla oli graduvaikeuksia, mut nyt voin vaan todeta viisastuneeni siinäkin asiassa. Siis siinä, miksi ne tuppaavat venymään. Mutta linkkejä aiheeseen liittyen olen jo kahlannut, olevinaan ainakin kovin hyödyllistä sekin. Ja hyvä niin.

Ja kun olen välillä ollut pitkästä aikaa jopa ylenpalttista (tosin kovin hetkittäistä) tarmoa puhkuva, ja ideoinut vaikka mitä ja mailannut vaikka kelle, niin mikä siinä on, ettei jengi vastaa niihin viesteihin yhtä innolla, häh? Eli onko ne mun muokkaamat historiikkijutut mistään kotoisin vai nou? Entä kiinnostaako opiskelijakuntia liikuntatapahtuma-alennukset? Ja missä kalenterissa niitä tapahtumia saadaan mainostaa, mitä? Kertokaa, kerpele. Huomenna maakunta-arkisto saa ainakin valottaa tilannetta paljastamalla kuva-aarteitaan.