On se vaan hienoa, kun kevyt kesäflunssa saa ihmisen lähes hermoraunioksi. Ei riitä, että viime viikon helteet piti viettää parannellessa, eikä uimaan päässyt tai jätskiä oikein voinut lappaa napaan. Onhan se Finrexin tietty ihan mukava kesäjuoma, mutta kumminkin. Onneksi oli Sinkkuelämää-leffa ja DBTL.
Parasta koko hommassa on kuitenkin se, että täyteen tuli seitsemäs päivä täyslepoa, ja nyt on kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että huomenna pääsisi ulos. Menin nimittäin lähes koko päivän pitkin seiniä, sitä se endorfiinittomuus teettää. Vaikka _kaikki_ oli noin alkuun huonosti, (mistä sain myös kotona noottia) onnistuin edistämään osaltani "jalkalistat paikalle 2008" - projektia. Lisäksi pesin kaikki huushollin matot ajattelematta juuri hetkeäkään, mihin ne saa kuivumaan. Tämä valottanee epätoivoani :). Ennuste seuraavan lenkin jälkeen on siis endorfiinikikseissä hyristelyä, mikä sekin on jännää puuhaa. Sitä ennen eroon tästä yskänjämästä ja puhelintyttöäänestä, please.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti